sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Paikkaripaiva / Nap day

Tanaan oli pakko ottaa paivaunet. Oli niin veto pois olo. Oli jo eilen. Voin vain kuvitella miten vasynyt armas puolisoni on naiden jarkyttavan pitkien tyopaivien jalkeen (myos nyt viikonloppuna) ja jotka vaan jatkuvat. HUH!
Jain miettimaan mika vei loputkin mehut ja niin se vaan oli etta vaikka kuinka olen yrittanyt ottaa hyvin jalat-maassa-jarki-paassa asenteen tahan talon etsintaan niin se eilinen paatos ohittaa minusta meille passeli koti oli aika rankka tunnepuolella varsinkin kun hyvia taloja tuntuu tulevan hyvin vahan tarjolle ja ne menevat saman tien. Mutta ymmarran mieheni eparoinnin ja syyt ohittaa kyseinen talo oikein hyvin. Jos talomarkkinat olisivat erilaiset talla alueella niin olisin itse ehka myos kriittisempi. Noh, etsinta siis jatkuu.
Leikkelin eilen illalla kangasta seuraavaan ompeluprojektiin odotellessa ukko kultaa kotiin. Ei aavistustakaan koska paasen ompelemaan. Lueskelin tanaan ohjeita ja siella on kohta, joka kovasti jai mietittymaan ja ihmetyttamaan. Jatkan kai ihmettelya viela. Jos menee improvisoinniksi niin sitten menee.
Kaytiin puistossa tyttojen kanssa.... (siis mun pitaa ajaa autolla jos halutaan puistoilemaan). Oli niin kivaa etta eivat meinanneet lahtea pois ollenkaan. Ainoa harmi ettei siella ollut muita leikkikavereiksi.

Today I had to take a nap. I was so tired. I was already yesterday. I can only imagine how tired my dear husband is after all these super long days (also now during the weekend) and they just keep going on.
I was thinking earlier what made me so overly tired yesterday. I know now. Even though I have been going into this house hunting with head-on-my-shoulders-feet-in-the-ground attitude it was yesterday's decision to pass the house I thought would have been really nice home for us especially as there is so little for offer on the market, was the emotionally draining factor that took me over and in need for more sleep. But I do understand my husband's hesitation and reasoning very well. If the housing market wasn't what it is at the moment I would be more critical too. So, the search continues.
I cut some fabric last night for my next sewing project as I was waiting for my dearest to come home from work. I have no idea when I have a chance to do so. I was reading the instructions today and there's a bit that left me a bit baffled. I guess I'll try to figure this out and if not then I'll improvise.
The girls and I did a trip to the play ground as well... (I actually have to drive to a playground as there's nothing close to us). They had so much fun that I had trouble getting them to leave. :) Bit disappointing that there were no one else to play with.






2 kommenttia:

  1. Voi Ina, voin samaistua sinun tunteisiisi. Kun kävimme katsomassa tätä taloa n. 12v. sitten, oli paikalla myös muita ostajia. Meille tämä oli unelmien talo. Pettymys oli suuri, kun joku toinen pari oli tarjonnut enemmän. Parin viikon päästä saatiin kuitenkin soitto, että toinen pari oli luopunut tarjouksesta ja että talo olisi meidän jos vielä haluaisimme. Arvaat varmaan sen riemun ison pettymyksen jälkeen? Olen peukut ja varpaat pystyssä, että löydätte unelmien talon joka mahtuu budjettiin :O)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Minna! Miten voi tunteet myllertaa nain vaikka kuinka yrittaa ottaa asiaan sellasen "coolin" jarjevan otteen? Oi miten onnekkaita olitte etta saitte unelmien talon. Nyt vaan toivotaan etta taaltakin sellainen loytyy.

      Poista