torstai 22. maaliskuuta 2012

Ja niin han ompelee / So she sews

Iski ompeluhimo! Kesken koukkuilun, kesken kaiken muun. Ja eihan sita himoa mitenkaan muuten saa tyydytettya ellei ryhdy toimeen. Kaupasta piti ihan vahan hakea kangasta. Ihan vahan vaan. Ja ihan vahan vaan nappeja. Niitakin ihan vahan vaan. Ja sitten kuului vaan: snip snip, sur rur, sssssshhhhhhhhhhh (lue viimeinen silitysraudaksi hoyryasetuksella), snip snip, sur rur, sssssssshhhhhhhhhh jne. Valmistakin tuli. :D Ei ollut iso projekti. Tosin yhdessa vaiheessa ohjeet meinasi menna vahan yli pipon. Onneks sentaan hoksasin. Tein nimittain TAMAN pikkuneidille. Tosi napparan nakoinen siita tuli. On vahan iso mutta eipa tuo neitokainen ainakaan tuosta nykyisesta kutistu.

A sewing desire hit me! In the middle of my crocheting and everything else. And how do you get rid of a desire if you don't act upon on it. I had to get just a little bit of fabric. Only just a little bit. And just a little bit of buttons. Also only just a little of those. Then you could just hear snip snip, sur rur, ssssssssshhhhhhhh (read the last one as a iron on steam setting), snip snip, sur rur, sssssssssshhhhhhhhh etc. Got it finished. :D It was not a big project. At one point I got a bit baffled by the instructions but luckily I figured it out. I made THIS for the little miss. Darn cute if I say my self. It's a bit too big but she won't shrink from her current size.









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti